ALDERNELDON
brandenburg
ori
sk. 169cm
syntynyt 03.10.2013, 6 -vuotias
ori
sk. 169cm
syntynyt 03.10.2013, 6 -vuotias
Vaativa A, 100cm koulupainotteinen ei meriittejä |
|
Ardelneldon on Nuppulan aivan ensimmäinen asukki, joka löysi tiensä minulle paikallisen maahantuojan kautta. Alderneldon on tuotu suoraan kasvattajaltaan Saksasta, jossa se on saanut viettää villejä päiviä orina muiden saman ikäisten varsojen seurassa.
Ostin orin pelkästään kuvien perusteella, joten Nelsson saapui meille ikäänkuin ''sika säkissä'' jos sitä niin voikaan sanoa..
Nelsonin ostoon olen kuitenkin ollut hurjan tyytyväinen ! Silkan kuvan ja perustietojen perusteella ori raivasi reitin sydämeeni. Nelson on sisäänratsastettu kasvattajansa luona Saksassa, joten aloitamme nyt syventämään sekä vahvistamaan orin koulutustasoa. Nelsonin sukulaiset ja kasvattaja enteilevät tästä tulevaa kouluareenoiden tähteä, mutta saa nähdä kuinka käy.
Nelson on hoitaessa hyvin utelias, mutta nuoren ikänsä vuoksi viellä opettelee perusasioita sekä hoitajiensa kunnioittamista. Nelson on kyllä erityisen kiltti, mutta joskus sortuu hieman näykkimään ja tökkimään hoitajaansa tai hoitovälineitä mikäli tylsyys käy Nelsonille ylitsepääsemättömäksi. Nelson ei kuitenkaan tarkoituksella tee pahaa ja kaipaakin hoitajiltaan kärsivällisyyttä sekä ymmärrystä. Kavioiden puhdistaminen onnistuu yleensä hyvin, Nelson nostaa jalkaa toisensa jälkeen oikein kiltisti ja kannattelee itse painonsa.
Varustaminen sujuu hienosti Nelsonin positiivisen asenteen ansiosta. Nelson ei irvistele edes satulavyötä kiristäessä, joten satulointi sujuu näppärästi ilman suurempia välikohtauksia. Suitsiessa Nelson saattaa koettaa nostaa päänsä ulottumattomiin, mutta mikäli orin saa suostuteltua ottamaan kuolaimet kiltisti suuhunsa, ei suitsiminenkaan vaadi ihmeitä.
Taluttaessa Nelson on todella etevä herrasmies ! Tammat eivät saa tämän nuorukaisen päätä käännettyä yrittämälläkään, Nelson kävelee kiltisti vaikka löysällä narulla taluttajansa perässä eikä mikään estä pienempiäkään lapsia taluttelemasta tätä ''kovin hurjaa'' oria tarhaan.
Nelson on ratsastaa hyvin yritteliäs ja energinen. Nelson vastaa ratsastajansa apuihin juuri kuten ne annetaankin -toimi siis jonkinlaisena peilikuvana ! Pienistä virheistäkään Nelson ei hätkähdä, mutta saattaa joutua jonkinlaisen epävarmuuden alaiseksi ja koettaa esitellä kaiken mahdollisen miellyttääkseen ratsastajaansa. Pienet avut ja istunta riittävät tämän orin kanssa hienosti. Nelson hermostuu hieman mikäli ratsastaja käyttää liikaa kättä ja ohjaa, siitä saattaa seurata jännittymistä, jonka jälkeen Nelson saattaa olla haastavaa ratsastaa takaisin rennoksi peräänantoon.
Nelson on osaava sekä potentiaalinen koulupuolella, eivätkä edes puolipiruetit saa tätä oria lannistumaan ! Nelson omaa kauniit, irtonaiset ja lennokkaat liikkeet, joiden ansiosta myös kouluaitojen sisällä on miellyttävää esiintyä.
Maastossa tämä ori saattaa olla hieman lennokas - etenkin tuulisella säällä, mutta pörhöjen päivien lomasta löytyy myös super rauhallisia ja rentoja maastoilupäiviä, jolloin Nelssonin kanssa maastoileminen on suorastaan nautintoa.
Ostin orin pelkästään kuvien perusteella, joten Nelsson saapui meille ikäänkuin ''sika säkissä'' jos sitä niin voikaan sanoa..
Nelsonin ostoon olen kuitenkin ollut hurjan tyytyväinen ! Silkan kuvan ja perustietojen perusteella ori raivasi reitin sydämeeni. Nelson on sisäänratsastettu kasvattajansa luona Saksassa, joten aloitamme nyt syventämään sekä vahvistamaan orin koulutustasoa. Nelsonin sukulaiset ja kasvattaja enteilevät tästä tulevaa kouluareenoiden tähteä, mutta saa nähdä kuinka käy.
Nelson on hoitaessa hyvin utelias, mutta nuoren ikänsä vuoksi viellä opettelee perusasioita sekä hoitajiensa kunnioittamista. Nelson on kyllä erityisen kiltti, mutta joskus sortuu hieman näykkimään ja tökkimään hoitajaansa tai hoitovälineitä mikäli tylsyys käy Nelsonille ylitsepääsemättömäksi. Nelson ei kuitenkaan tarkoituksella tee pahaa ja kaipaakin hoitajiltaan kärsivällisyyttä sekä ymmärrystä. Kavioiden puhdistaminen onnistuu yleensä hyvin, Nelson nostaa jalkaa toisensa jälkeen oikein kiltisti ja kannattelee itse painonsa.
Varustaminen sujuu hienosti Nelsonin positiivisen asenteen ansiosta. Nelson ei irvistele edes satulavyötä kiristäessä, joten satulointi sujuu näppärästi ilman suurempia välikohtauksia. Suitsiessa Nelson saattaa koettaa nostaa päänsä ulottumattomiin, mutta mikäli orin saa suostuteltua ottamaan kuolaimet kiltisti suuhunsa, ei suitsiminenkaan vaadi ihmeitä.
Taluttaessa Nelson on todella etevä herrasmies ! Tammat eivät saa tämän nuorukaisen päätä käännettyä yrittämälläkään, Nelson kävelee kiltisti vaikka löysällä narulla taluttajansa perässä eikä mikään estä pienempiäkään lapsia taluttelemasta tätä ''kovin hurjaa'' oria tarhaan.
Nelson on ratsastaa hyvin yritteliäs ja energinen. Nelson vastaa ratsastajansa apuihin juuri kuten ne annetaankin -toimi siis jonkinlaisena peilikuvana ! Pienistä virheistäkään Nelson ei hätkähdä, mutta saattaa joutua jonkinlaisen epävarmuuden alaiseksi ja koettaa esitellä kaiken mahdollisen miellyttääkseen ratsastajaansa. Pienet avut ja istunta riittävät tämän orin kanssa hienosti. Nelson hermostuu hieman mikäli ratsastaja käyttää liikaa kättä ja ohjaa, siitä saattaa seurata jännittymistä, jonka jälkeen Nelson saattaa olla haastavaa ratsastaa takaisin rennoksi peräänantoon.
Nelson on osaava sekä potentiaalinen koulupuolella, eivätkä edes puolipiruetit saa tätä oria lannistumaan ! Nelson omaa kauniit, irtonaiset ja lennokkaat liikkeet, joiden ansiosta myös kouluaitojen sisällä on miellyttävää esiintyä.
Maastossa tämä ori saattaa olla hieman lennokas - etenkin tuulisella säällä, mutta pörhöjen päivien lomasta löytyy myös super rauhallisia ja rentoja maastoilupäiviä, jolloin Nelssonin kanssa maastoileminen on suorastaan nautintoa.
SUKULAISET
i. Herr evm, brandenburg, 172cm e. Glücklich evm,brandenburg, 165cm |
ii. Qubec ie. Sehren ei. Ramiro ee. Süß |
iii.Queberc II
iie. Beth von Anderthé iei. Sacherine iee. Clobus eii. Ransirtto eie. Osclet v. Groob eei. Dscuhleg VII eee. HWE's Hortensy |
Mistä on Alderneldon tehty ? Kasasta hieman tuntemattomampia kouluratojen kuningattaria ja kuninkaita sekä ripauksesta potentiaalia sekä mahtavaa luonnetta !
Nelsonin isä Herr on kasvanut ja elänyt Saksassa kasvattajallaan Frederikillä, joka on myös kilpaillut kasvateillaan todella menestyneesti. Herr on säkäkorkeudeltaan noin 172cm korkea ja väritykseltään tummanruunikko. Orin jokainen jälkeläinen on ollut väriltään kohtuullisen tumma, joten Herr nähtävästi periyttää väritystään eteenpäin. Tämä persoonallinen ja hyvin leikkisä hevonen on kilpaillut kasvattajansa alla aina Inter -tasolle saakka kouluratsastuksessa ja kilpauransa ohella se on myös toiminut harkitusti jalostuksessa. Kasvattajan sanoin ''Hevonen on kuin sielunpeili'' kuvastaa tätä oria lähes täydellisesti, sillä se toimii jokaisen alla aivan eritavalla.
Isän isä Qubec on maailmallakin tunnettu todella menestynyt kouluratsu sekä siitosori. Qubec on puhdas brandenburg, jolla säkäkorkeutta on huimat 175cm ! Ori on kilpaillut useiden kouluratsastajien ratsastamana aina GP -tasolla saakka kouluratsastuksessa ja menestyksen salaisuus lienee ollutkin ehkä maailman upein ravi ? Qubecin kerrotaan olevan hieman haastava niin käsitellä kuin ratsastaakin, mutta tarpeeksi kärsivällisen ja täsmällisen ratsastajan alla ori esittelee itsestään henkeä salpaavan hienot liikkeet sekä korkean kokoamisasteen.
Isän isän isä Queberc II lienee periyttänyt jälkeläisilleen, kuten esimerkiksi Quebecillekin tummanvärityksen sekä huiman säkäkorkeuden ! Queberc II oli huimat 178cm korkea ja valtavan suuret liikkeet omaava ori. Hevonen ehti kilpailla menestyen GP -tason kouluratsastusluokissa ja yleensä aina menestyen, mutta 14 -vuotiaana se liukastui laitumella ja mursi puikkoluunsa. Queberc II toimi viimeisen kesänsä jalostuskäytössä eripuolilta maailmaa tulleille tammoille, jonka jälkeen se päästettiin kärsimyksistään.
Isän isän emä Beth von Anderthé oli pienehkö 167cm korkea rautias brandenburg -tamma, joka kilpaili nuoruutensa kenttäratsastuksessa ja siirtyi myöhemmin lihasvamman seurauksena pelkästään kouluhevoseksi. Tamma toimi kultaisen luonteensa ansiosta monen ratsastajan alun kouluhevosena helpommissa luokissa, mutta esitti kapasiteettiaan myös alan ammattilaisten ratsuna. Todella upea luontoinen tamma, joka ei vetänyt hernettä nenäänsä suuremmistakaan virheistä. Beth von Anderthé menehtyi vanhuuteen saavutettuaan 24 vuoden iän.
Isän emä Sehren oli kouluratsastuspiireissä ''ei niin tunnettu hevonen'' , sillä se toimi lähes 10 vuotiaaksi siitostammana sekä ratsastuskoulun opetushevosena. Ratsastuskoulusta tamma myytiin lähes pilkkahinnalla harrastelijalle, joka kuitenkin valmentajiensa kanssa huomasi hevosesta olevan ainesta myös kilpakentille. Sehren kilpaili niin este- kuin kouluratsastuksessakin kansallisella tasolla saakka kohtuullisen hyvin ja tasaisesti menestyen. Sehren oli säkäkorkeudeltaan noin 170cm ja väritykseltään pikimusta.
Isän emän isä Sacherine oli todella komea rakenteinen ja sopusuhtainen brandenburg -ori Itä-Saksasta, jossa se toimi vain muutaman eri ratsastajan ja ammattilaisen kilparatsuna. Sacherine menestyi hyvin näyttelykehissä lähes moitteettomien jalka asentojensa sekä lihaksikkaan runkonsa voimin. Sacherine menestyi kouluratsastuksessa aina vaativiin luokkiin saakka sekä toimi jalostuksessa jättäen jälkeensä hyvällä rakenteella ja liikkeillä maustettuja koulu- sekä kenttähevosia.
Isän emän emä Clobus oli harmaankimo brandenburg -tamma, jonka säkäkorkeus hipoi 170cm korkeutta. Clobus oli luonteeltaan hieman hankala ja tammamainen, mutta loppujen lopuksi luottamuksen voitettuaan siitä kuoriutui kohtuullisen ystävällinen hevonen, joka antoi kaikkensa kilpakentillä. Clobus toimi nuoruudessaan esteratsuna aina 140cm luokkiin saakka, mutta ratsastajan kiinnostuksen siirryttyä koulukenttien sisälle, siirtyi myös Clobus kouluratsuksi. Monet huomasivat tamman kapasiteetin olevan edukseen kouluratsastuksessa, joten pitkällä valmentamisella ja kärsivällisyydellä Clobuksen kapasiteetti riitti aina Inter -luokkiin saakka. Tamma menehtyi jalkavaivoihin 19 -vuoden iässä jättäen jälkeensä muutamia menestyviä jälkeläisiä.
Nelsonin isä Herr on kasvanut ja elänyt Saksassa kasvattajallaan Frederikillä, joka on myös kilpaillut kasvateillaan todella menestyneesti. Herr on säkäkorkeudeltaan noin 172cm korkea ja väritykseltään tummanruunikko. Orin jokainen jälkeläinen on ollut väriltään kohtuullisen tumma, joten Herr nähtävästi periyttää väritystään eteenpäin. Tämä persoonallinen ja hyvin leikkisä hevonen on kilpaillut kasvattajansa alla aina Inter -tasolle saakka kouluratsastuksessa ja kilpauransa ohella se on myös toiminut harkitusti jalostuksessa. Kasvattajan sanoin ''Hevonen on kuin sielunpeili'' kuvastaa tätä oria lähes täydellisesti, sillä se toimii jokaisen alla aivan eritavalla.
Isän isä Qubec on maailmallakin tunnettu todella menestynyt kouluratsu sekä siitosori. Qubec on puhdas brandenburg, jolla säkäkorkeutta on huimat 175cm ! Ori on kilpaillut useiden kouluratsastajien ratsastamana aina GP -tasolla saakka kouluratsastuksessa ja menestyksen salaisuus lienee ollutkin ehkä maailman upein ravi ? Qubecin kerrotaan olevan hieman haastava niin käsitellä kuin ratsastaakin, mutta tarpeeksi kärsivällisen ja täsmällisen ratsastajan alla ori esittelee itsestään henkeä salpaavan hienot liikkeet sekä korkean kokoamisasteen.
Isän isän isä Queberc II lienee periyttänyt jälkeläisilleen, kuten esimerkiksi Quebecillekin tummanvärityksen sekä huiman säkäkorkeuden ! Queberc II oli huimat 178cm korkea ja valtavan suuret liikkeet omaava ori. Hevonen ehti kilpailla menestyen GP -tason kouluratsastusluokissa ja yleensä aina menestyen, mutta 14 -vuotiaana se liukastui laitumella ja mursi puikkoluunsa. Queberc II toimi viimeisen kesänsä jalostuskäytössä eripuolilta maailmaa tulleille tammoille, jonka jälkeen se päästettiin kärsimyksistään.
Isän isän emä Beth von Anderthé oli pienehkö 167cm korkea rautias brandenburg -tamma, joka kilpaili nuoruutensa kenttäratsastuksessa ja siirtyi myöhemmin lihasvamman seurauksena pelkästään kouluhevoseksi. Tamma toimi kultaisen luonteensa ansiosta monen ratsastajan alun kouluhevosena helpommissa luokissa, mutta esitti kapasiteettiaan myös alan ammattilaisten ratsuna. Todella upea luontoinen tamma, joka ei vetänyt hernettä nenäänsä suuremmistakaan virheistä. Beth von Anderthé menehtyi vanhuuteen saavutettuaan 24 vuoden iän.
Isän emä Sehren oli kouluratsastuspiireissä ''ei niin tunnettu hevonen'' , sillä se toimi lähes 10 vuotiaaksi siitostammana sekä ratsastuskoulun opetushevosena. Ratsastuskoulusta tamma myytiin lähes pilkkahinnalla harrastelijalle, joka kuitenkin valmentajiensa kanssa huomasi hevosesta olevan ainesta myös kilpakentille. Sehren kilpaili niin este- kuin kouluratsastuksessakin kansallisella tasolla saakka kohtuullisen hyvin ja tasaisesti menestyen. Sehren oli säkäkorkeudeltaan noin 170cm ja väritykseltään pikimusta.
Isän emän isä Sacherine oli todella komea rakenteinen ja sopusuhtainen brandenburg -ori Itä-Saksasta, jossa se toimi vain muutaman eri ratsastajan ja ammattilaisen kilparatsuna. Sacherine menestyi hyvin näyttelykehissä lähes moitteettomien jalka asentojensa sekä lihaksikkaan runkonsa voimin. Sacherine menestyi kouluratsastuksessa aina vaativiin luokkiin saakka sekä toimi jalostuksessa jättäen jälkeensä hyvällä rakenteella ja liikkeillä maustettuja koulu- sekä kenttähevosia.
Isän emän emä Clobus oli harmaankimo brandenburg -tamma, jonka säkäkorkeus hipoi 170cm korkeutta. Clobus oli luonteeltaan hieman hankala ja tammamainen, mutta loppujen lopuksi luottamuksen voitettuaan siitä kuoriutui kohtuullisen ystävällinen hevonen, joka antoi kaikkensa kilpakentillä. Clobus toimi nuoruudessaan esteratsuna aina 140cm luokkiin saakka, mutta ratsastajan kiinnostuksen siirryttyä koulukenttien sisälle, siirtyi myös Clobus kouluratsuksi. Monet huomasivat tamman kapasiteetin olevan edukseen kouluratsastuksessa, joten pitkällä valmentamisella ja kärsivällisyydellä Clobuksen kapasiteetti riitti aina Inter -luokkiin saakka. Tamma menehtyi jalkavaivoihin 19 -vuoden iässä jättäen jälkeensä muutamia menestyviä jälkeläisiä.
JÄLKELÄISET
10.04.2014 rp-t Ariela SE (Gabriella) om. Loci VRL-12579
20.04.2014 fwb-t. Dare to be Amor (Truth or Dare) om. Unique VRL-12577
16.03.2014 fwb-o Lawrenceldon MET (Catnip) om. Melle VRL-13179
20.04.2014 fwb-t. Dare to be Amor (Truth or Dare) om. Unique VRL-12577
16.03.2014 fwb-o Lawrenceldon MET (Catnip) om. Melle VRL-13179
KILPAILUMENESTYS
KRJ 87 SIJOITUSTA
25.01.2014 kutsu KRJ Vaativa A 1/40
24.01.2014 kutsu KRJ Vaativa A 5/30 25.01.2014 kutsu KRJ Vaativa A 2/30 12.01.2014 kutsu KRJ Vaativa A 3/40 14.01.2014 kutsu KRJ Vaativa A 5/40 08.02.2014 kutsu KRJ Helppo A 2/40 11.02.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/40 13.02.2014 kutsu KRJ Vaativa B 6/40 14.02.2014 kutsu KRJ Helppo A 3/40 14.02.2014 kutsu KRJ Vaativa B 6/40 16.02.2014 kutsu KRJ Vaativa B 2/40 19.02.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/40 21.02.2014 kutsu KRJ Helppo A 2/40 26.01.2014 kutsu KRJ Vaativa A 1/21 25.01.2014 kutsu KRJ Vaativa A 1/40 31.03.2014 kutsu KRJ Vaativa A 5/30 11.04.2014 kutsu KRJ Vaativa A 2/30 15.04.2014 kutsu KRJ Vaativa A 4/30 18.04.2014 kutsu KRJ Vaativa A 1/30 03.05.2014 kutsu KRJ Vaativa A 3/40 01.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/60 28.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 2/60 08.06.2014 kutsu KRJ Vaativa B 7/60 31.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 6/60 05.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 5/40 24.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 5/30 24.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 3/30 15.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 3/60 15.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 1/40 02.07.2014 kutsu KRJ Vaativa A 2/30 |
26.01.2014 kutsu KRJ Vaativa A 4/30
05.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/40 07.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/40 07.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 5/40 09.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 6/40 09.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 6/40 04.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 2/30 07.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/30 09.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 2/40 11.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 6/40 28.02.2014 kutsu KRJ-Cup Vaativa B 36/404 17.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 2/30 12.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 2/40 17.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/40 16.03.2014 kutsu KRJ Vaativa A 5/40 19.03.2014 kutsu KRJ Vaativa A 4/30 31.03.2014 kutsu KRJ-Cup Vaativa A 4/187 26.04.2014 kutsu KRJ Vaativa A 8/100 10.04.2014 kutsu KRJ Vaativa A 1/30 01.05.2014 kutsu KRJ Vaativa A 1/40 10.05.2014 kutsu KRJ Vaativa A 5/30 11.05.2014 kutsu KRJ Vaativa A 5/30 18.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/40 22.05.2014 kutsu KRJ Vaativa A 4/40 05.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 2/40 01.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 5/50 20.06.2014 kutsu KRJ Vaativa B 5/30 13.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 6/40 16.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 6/40 01.07.2014 kutsu KRJ Vaativa B 6/40 |
19.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 2/40
15.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 7/50 17.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/50 30.03.2014 kutsu KRJ Vaativa A 4/30 02.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/30 06.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/30 07.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/30 26.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/50 28.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 6/50 30.03.2014 kutsu KRJ Vaativa B 4/50 01.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 5/50 10.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/30 12.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 4/30 13.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 4/30 01.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 2/30 03.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/30 01.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/30 03.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/30 04.04.2014 kutsu KRJ Vaativa A 3/30 19.04.2014 kutsu KRJ Vaativa A 1/30 09.05.2014 kutsu KRJ Vaativa A 2/30 11.05.2014 kutsu KRJ Vaativa A 1/30 17.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 1/40 28.05.2014 kutsu KRJ Vaativa A 6/40 22.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/21 22.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/20 13.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 3/26 14.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 4/40 17.06.2014 kutsu KRJ Vaativa A 6/40 |
VALMENNUKSET
05.06.2014 Kouluvalmennus, VRL-13090
Keskityin tänään Mellen ja hänen brandenburgorinsa kanssa avo- ja sulkutaivutuksiin. Nelson oli hyvin hereillä alkuverkkailuista alkaen ja Melle ratsasti oriaan hyvällä otteella. Vauhtia ei ollut liikaa eikä myöskään liian vähän. Alkuun otettiin siirtymisiä ravista käyntiin ja takaisin sekä paljon taivuttavia voltteja ja pari reippaampaa ravipätkää. Kun Nelson oli hyvin lämmitelty ja Mellekin oli kunnolla mukana hommassa, aloitettiin itse valmennuksen aiheisiin pureutuminen. Pyysin Melleä menemään avotaivutusta ensin käynnissä ja pitkällä sivulla ja sen sujuessa ottaa lyhyillä sivua sulkutaivutusta.
"Tue ulkoavulla Melle.", muistutin yhdessä vaiheessa kun ratsastaja unohti ulkoavut täysin ja Nelsonkin kulki epäpuhtaasti kuunnellessaan kuuliaisesti ratsastajansa apuja. Tämän pienen korjauksen jälkeen avotaivutus sujui oikein mallikkaasti ja ratsukko sai ottaa mukaan harjoitukseen sulkutaivutuksen. Sulkutaivutus sujui paljon paremmin jo alusta saakka ja hevonen liikkui hienosti. Taivutuksia otettiin sitten ravissa. Askellajin vaihto ei aiheuttanut ongelmia kummallekaan ratsukon osapuolelle ja liikkeet sujuivat erittäin hyvin ja puhtaasti. Ravissa otettiin myös temponlisäyksiä ja pohkeenväistöjä molempiin suuntiin, ettei treenaus kävisi liian yksipuoliseksi. Väliin otettiin pieni käyntipätkä ja lopuksi ratsukko sai kokeilla taivutuksia laukassa. Mellen täytyi olla nyt vähän enemmän hereillä selässä ja muistaa ratsastaa Nelsonia koko ajan, sillä epäselvät avut saivat selvästi nuoren hevosen välillä sekaantumaan. Kuitenkin puhtaitakin liikkeitä tuli ja mielestäni valmennus sujui hyvin tältä kaksikolta. Loppuverkkailut ratsukko sai jäädä tekemään itsenäisesti.
08.04.2014 Kouluvalmennus, Alison
Nelsonin kanssa keskityimme yleisesti hevosen ja ratsastajan väliseen kommunikaatioon ja yhteistyöhön. Ori toimi todella huomaavaisesti jo valmennuksen alusta alkaen ja antoi ratsastajalle tilaa työskennellä ja opastaa. Nelson kuunteli tarkkaavaisena apuja. Ohjeistin ratsukon pääty-ympyrälle ja kehotin ratsastajaa hakemaan raviin enemmän ponnekkuutta ja ryhtiä. Pienillä taivutteilla ja muistutuksilla orin askellus alkoi muuttua ryhdikkäämmäksi ja Nelsonkin alkoi hakea peräänantoa.
Laukkaharjoitteeksi otimme pienet voltit pitkin pitkää päätyä. Orin askellus oli tasaista ja hienosti pyörivää, mutta otimme kuitenkin vielä voltteja useamman ja haimme hieman lisää laukkaa eteenpäin. Ori alkoi jo hermostua tylsään työskentelyyn, joten annoin ratsastajalle luvan ratsastaa lopuksi vielä orilla laukat kunnolla molempiin suuntiin ja päättää loppuraveihin ja -käynteihin rennosti kahdeksikolla.¨
31.03.2014 Kouluvalmennus, Noreen
Näin kuinka upea tummanrautias ori asteli kentälle ratsastansa kanssa. Nelson ei aristellut kun, kävelin lähemmäs teitä vaihtaakseni muutaman sanasen kanssasi ennen alkavaa valmennusta. Pyysin teitä aloittamaan alkuverkan itsenäisesti ensimmäisien minuuttien ajan, jotta Nelson olisi kuulolla koko tunnin ajan. Varsinaisen treenin päätimme aloittaa askellajien vaihtelulla, treenaten istuntaa harjoitusravissa sekä harjoituslaukkaa. Istuntasi näytti varsin hyvältä harjoitusravissa, eikä Nelson omannus pomppuisaa ravia, mikä helpotti istuntaasi. Harjoittelimme muutaman kerran harjoituslaukkaan siirtymisen, joka näytti teiltä sujuvan erinomaisesti. Loppuvalmennuksen ajan paneuduimme avotaivusten pariin ja tuntui olevan teille jo varsin tuttua touhua. Sinä pyysit ja Nelson oli heti valmis suorittamaan. Olin aivan ymmälläni siitä, miten tämän ratsukon yhteistyökykyisyys voi olla jotain näin upeaa. Rankan ja hikisen treenin jälkeen annoin teille luvan tehdä loppuverkan. Lähdin pakkaamaan tavaroitani ja matkaamaan kotiin. Siinä samalla mietin, kuinka ihanaa onkaan valmentaa noin hienoa parivaljakkoa, jotka toimivat yksyhteen. Heitä valmentaisin innollani uudestaankin!
29.03.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Alderneldon tanssahteli tuulen mukana vierelläni. Orin silkkiset mustat jouhet kimaltelivat auringon säteiden osuessa niihin ja hokit tirskahtelivat osuessaan hieman pakkasen kovertamaan pihatiehen. Talutin Nelsonin talliin ja sidoin sen kaksinpuolin käytävälle, jotta puitteet mahdollisimman perusteelliselle harjaukselle olisivat kunnossa. Nelson liikehti aluksi hieman hermostuneen oloisena narujen päässä, mutta kun otin käteeni pehmoisen pölyharjan Nelson rauhoittui ja näytti nautiskelevan harjan osuessa sen iholle. Pitkät ja vahvat harjausotteeni kiillottivat lähes mustan karvan tuotapikaa, joten siirsin harjat sivuun ja aloin käärimään puhtaan valkoisia pinteleitä Nelsonin jalkoihin. Viellä suitset sujautettuani orin päähän, talutin sen liinassa ulkokentällemme ja pyöräytin hevosen suurelle ympyrälle ympyrilleni, sillä tänään Nelsonin ohjelmassa oli juoksutusta.
Hevosen pitkät ja pehmeät jalat ojentautuivat ravissa hyvin korkealle, jonka jälkeen Nelson taivutti ne kauniisti eteen ennen kuin laski kavionsa pehmeään hiekkaan. ’’Pruuu’’ jouduin sanomaan muutamaan otteeseen, jotta sain hevoseni hidastamaan tahtia ja keskittymään olennaiseen. Huolellisten alkuravien jälkeen kehotin orin laukkaan ja Nelson sinkaisikin pontevaan askellajiin pienen pukkisarjan kautta. Naurahdin tuolle, sillä Nelson näytti olevan todella iloinen päästessään hieman revittelemään ja aukomaan lihaksiaan.
Nelson oli ollut liinan päässä oikein siivosti muutamia rodeoita lukuun ottamatta, joten kävelytin pitkän hartaat loppukäynnit keväisessä maastossa. Lopuksi palasimme viellä tallille, jossa orini sai paljon taputuksia, pusuja sekä rapsutuksia herkkujen saattelemana.
16.03.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Silittelin Nelsonin tummaa tai oikeastaan miltei mustaa kaulaa. Orin karva oli niin pehmoinen ja sileä, että olisin voinut jäädä paijjailemaan sitä koko loppu päiväksi !
Kun olin harjannut orini kiiltävääkin kiiltävämmäksi, sujautin suitset sen päähän ja ajattelin lähteä tuulettamaan sekä omia että Nelsonin aivoja hieman leppoisalle päiväkävelylle maastoon. Nelson oli ansainnut valtoisat kiitokset, sillä olimme menestyneet viimeaikaisissa kilpailuissa todella hienosti ja sijoitusten puolesta olimme valmistuneet muutamassa kuukaudessa laatuarvostelutilaisuutta varten.
Nelson lompsutteli allani hyvin rauhallisesti tuulisesta säästä huolimatta ja olinkin asiasta kovin huojentunut, sillä ilman satulaa en mahtaisi pysyä orin pompuissa aivan yhtä hyvin kyydissä. Uskaltauduin jopa ottamaan pätkiä ravia onnistuneesti.
Tallille saapuessamme orini sai paljon paljon taputuksia ja tyytyväisenä talutin sen talliin, sillä olimmehan kuitenkin suorastaan unohtaneet ajankulun ja maastoilleet mietteliäästi lähes tunnin ajan.
Purin Nelsonilta suitset, harjasin sen viellä pölyharjalla lävitse ja loimitin lämpimällä vohveliloimella.
16.03.2014 Kouluvalmennus, Sofia W
Nelson asteli maneesiin yhtään arastelematta ja selkeästi sinuun luottaen. Ori ei ollut moksiskaan kahden muun valmennukseen osallistuneen ratsun pörhistelyistä. Noustessasi satulaan Nelson seisoi hienosti aloillaan niin kauan kuin tilanne vaati. Kaikin puolin brandenburg vaikutti useassa tilanteessa niin viilipyttymäiseltä ja kiltiltä, että meinasin jo pariin otteeseen epäillä sen olevan sittenkin ruuna. Kun vuoroon tulivat pysähdykset ja peruutukset, oli Nelsonin vuoro esitellä orimaista temperamenttiaan. Oikein yllätyin, miten uhmakkaasti äsken niin leppoisa kaveri pisti kampoihin, kun halusit sen pysähtyvän. Aikansa niskoiteltuaan ratsu kuitenkin taipui ja suostui seisahtumaan – edelleen tosin steppaillen paikallaan kuin osoittaen mieltään. Peruutukset sujuivat vähemmällä tahtojen taistolla ja kaiken lisäksi varsin mallikkaasti. Kiinnittäkää kuitenkin kotonakin treenatessa huomiota siihen, että Nelson peruuttaa jonkin verran vinoon. Temmonvaihtelut olivat Nelsonin mielestä selkeästi valmennuksen parasta antia. Siirtymiset olivat kauniita ja hallittuja. Askellajit olivat iän huomioiden oikeinkin puhtaat. Etupainoisuutta laukasta toki löytyi, mutta ei missään nimessä siinä määrin, että siitä olisi aihetta huolestua.
13.02.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Saavuimme aamupäivällä suuren tallirakennuksen pihaan, eikä ollut epäilystäkään ettemmekö olisi saapuneet Yorcaan. Nelsson oli onnekseni matkustanut kiltisti, vaikka olimmekin käyneet lastauksessa pienen tahtojen taistelun siitä, mahtaisivatko pienet mörököllit syödä Nelssonin sen kävellessä hieman hämärään traileriin. Onneksi olin lopulta saanut tämän kiukkupyllyn mukaan matkaan ja seuraavaksi ohjelmassa olikin Herrasmiesliigan maastolenkki Oresaman, Ceen, Soneün ja Noahin sekä näiden orejen kanssa ! Ajatukseni olivat hieman ristiriitaiset, sillä vaikka Nelssonin tapaista olikin käyttäytyä maastossa kohtuullisen hyvin, en ollu sataprosenttisenvarma kuinka se suhtautuisi moneen muuhun oriin samalla lenkillä.
Kipusin steppailevan tumman orini selkään ja pian pääsimmekin tallustelemaan idyllisissä maisemissa erittäin hyvä pohjaisia maastoja. Nelsson vaikutti olevan tänään hieman pörhöllä tuulella ja sainkin pidellä itseäni kaikin voimin orin kyydissä tämän hätkähdellessä polun viereisessä metsässä kiemurtelevia pensaikkoja ja kantoja. Osasin kuitenkin suhtautua Nelssoniin jo huumorilla ja enhän minä voinut sille totaalisesti hermostua, sillä pysyin kuitenkin orin satulassa! Laukatessa Nelsson innostui sitten ehkä enemmän kuin koskaan ja mahtoi siinä olla muilla katseltavaa, kun esittelimme Nelssonin kanssa jos jonkinmoista loikkaa, koikkaa ja pyrähdystä... en edes tiedä olisiko askellajiamme voinut nimittää laukaksi, vai oliko tuo jotakin aivan muuta.
Selvisimme kuitenkin tallille ehjin nahoin ja tein Nelssonille lupauksen, että jatkossa veisin orin tuulettumaan maastoon hieman useammin... eihän samanlainen koikkaloikkailu voisi käydä päinsä !
kuvat (c) kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
tämä on virtuaalihevonen.
Keskityin tänään Mellen ja hänen brandenburgorinsa kanssa avo- ja sulkutaivutuksiin. Nelson oli hyvin hereillä alkuverkkailuista alkaen ja Melle ratsasti oriaan hyvällä otteella. Vauhtia ei ollut liikaa eikä myöskään liian vähän. Alkuun otettiin siirtymisiä ravista käyntiin ja takaisin sekä paljon taivuttavia voltteja ja pari reippaampaa ravipätkää. Kun Nelson oli hyvin lämmitelty ja Mellekin oli kunnolla mukana hommassa, aloitettiin itse valmennuksen aiheisiin pureutuminen. Pyysin Melleä menemään avotaivutusta ensin käynnissä ja pitkällä sivulla ja sen sujuessa ottaa lyhyillä sivua sulkutaivutusta.
"Tue ulkoavulla Melle.", muistutin yhdessä vaiheessa kun ratsastaja unohti ulkoavut täysin ja Nelsonkin kulki epäpuhtaasti kuunnellessaan kuuliaisesti ratsastajansa apuja. Tämän pienen korjauksen jälkeen avotaivutus sujui oikein mallikkaasti ja ratsukko sai ottaa mukaan harjoitukseen sulkutaivutuksen. Sulkutaivutus sujui paljon paremmin jo alusta saakka ja hevonen liikkui hienosti. Taivutuksia otettiin sitten ravissa. Askellajin vaihto ei aiheuttanut ongelmia kummallekaan ratsukon osapuolelle ja liikkeet sujuivat erittäin hyvin ja puhtaasti. Ravissa otettiin myös temponlisäyksiä ja pohkeenväistöjä molempiin suuntiin, ettei treenaus kävisi liian yksipuoliseksi. Väliin otettiin pieni käyntipätkä ja lopuksi ratsukko sai kokeilla taivutuksia laukassa. Mellen täytyi olla nyt vähän enemmän hereillä selässä ja muistaa ratsastaa Nelsonia koko ajan, sillä epäselvät avut saivat selvästi nuoren hevosen välillä sekaantumaan. Kuitenkin puhtaitakin liikkeitä tuli ja mielestäni valmennus sujui hyvin tältä kaksikolta. Loppuverkkailut ratsukko sai jäädä tekemään itsenäisesti.
08.04.2014 Kouluvalmennus, Alison
Nelsonin kanssa keskityimme yleisesti hevosen ja ratsastajan väliseen kommunikaatioon ja yhteistyöhön. Ori toimi todella huomaavaisesti jo valmennuksen alusta alkaen ja antoi ratsastajalle tilaa työskennellä ja opastaa. Nelson kuunteli tarkkaavaisena apuja. Ohjeistin ratsukon pääty-ympyrälle ja kehotin ratsastajaa hakemaan raviin enemmän ponnekkuutta ja ryhtiä. Pienillä taivutteilla ja muistutuksilla orin askellus alkoi muuttua ryhdikkäämmäksi ja Nelsonkin alkoi hakea peräänantoa.
Laukkaharjoitteeksi otimme pienet voltit pitkin pitkää päätyä. Orin askellus oli tasaista ja hienosti pyörivää, mutta otimme kuitenkin vielä voltteja useamman ja haimme hieman lisää laukkaa eteenpäin. Ori alkoi jo hermostua tylsään työskentelyyn, joten annoin ratsastajalle luvan ratsastaa lopuksi vielä orilla laukat kunnolla molempiin suuntiin ja päättää loppuraveihin ja -käynteihin rennosti kahdeksikolla.¨
31.03.2014 Kouluvalmennus, Noreen
Näin kuinka upea tummanrautias ori asteli kentälle ratsastansa kanssa. Nelson ei aristellut kun, kävelin lähemmäs teitä vaihtaakseni muutaman sanasen kanssasi ennen alkavaa valmennusta. Pyysin teitä aloittamaan alkuverkan itsenäisesti ensimmäisien minuuttien ajan, jotta Nelson olisi kuulolla koko tunnin ajan. Varsinaisen treenin päätimme aloittaa askellajien vaihtelulla, treenaten istuntaa harjoitusravissa sekä harjoituslaukkaa. Istuntasi näytti varsin hyvältä harjoitusravissa, eikä Nelson omannus pomppuisaa ravia, mikä helpotti istuntaasi. Harjoittelimme muutaman kerran harjoituslaukkaan siirtymisen, joka näytti teiltä sujuvan erinomaisesti. Loppuvalmennuksen ajan paneuduimme avotaivusten pariin ja tuntui olevan teille jo varsin tuttua touhua. Sinä pyysit ja Nelson oli heti valmis suorittamaan. Olin aivan ymmälläni siitä, miten tämän ratsukon yhteistyökykyisyys voi olla jotain näin upeaa. Rankan ja hikisen treenin jälkeen annoin teille luvan tehdä loppuverkan. Lähdin pakkaamaan tavaroitani ja matkaamaan kotiin. Siinä samalla mietin, kuinka ihanaa onkaan valmentaa noin hienoa parivaljakkoa, jotka toimivat yksyhteen. Heitä valmentaisin innollani uudestaankin!
29.03.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Alderneldon tanssahteli tuulen mukana vierelläni. Orin silkkiset mustat jouhet kimaltelivat auringon säteiden osuessa niihin ja hokit tirskahtelivat osuessaan hieman pakkasen kovertamaan pihatiehen. Talutin Nelsonin talliin ja sidoin sen kaksinpuolin käytävälle, jotta puitteet mahdollisimman perusteelliselle harjaukselle olisivat kunnossa. Nelson liikehti aluksi hieman hermostuneen oloisena narujen päässä, mutta kun otin käteeni pehmoisen pölyharjan Nelson rauhoittui ja näytti nautiskelevan harjan osuessa sen iholle. Pitkät ja vahvat harjausotteeni kiillottivat lähes mustan karvan tuotapikaa, joten siirsin harjat sivuun ja aloin käärimään puhtaan valkoisia pinteleitä Nelsonin jalkoihin. Viellä suitset sujautettuani orin päähän, talutin sen liinassa ulkokentällemme ja pyöräytin hevosen suurelle ympyrälle ympyrilleni, sillä tänään Nelsonin ohjelmassa oli juoksutusta.
Hevosen pitkät ja pehmeät jalat ojentautuivat ravissa hyvin korkealle, jonka jälkeen Nelson taivutti ne kauniisti eteen ennen kuin laski kavionsa pehmeään hiekkaan. ’’Pruuu’’ jouduin sanomaan muutamaan otteeseen, jotta sain hevoseni hidastamaan tahtia ja keskittymään olennaiseen. Huolellisten alkuravien jälkeen kehotin orin laukkaan ja Nelson sinkaisikin pontevaan askellajiin pienen pukkisarjan kautta. Naurahdin tuolle, sillä Nelson näytti olevan todella iloinen päästessään hieman revittelemään ja aukomaan lihaksiaan.
Nelson oli ollut liinan päässä oikein siivosti muutamia rodeoita lukuun ottamatta, joten kävelytin pitkän hartaat loppukäynnit keväisessä maastossa. Lopuksi palasimme viellä tallille, jossa orini sai paljon taputuksia, pusuja sekä rapsutuksia herkkujen saattelemana.
16.03.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Silittelin Nelsonin tummaa tai oikeastaan miltei mustaa kaulaa. Orin karva oli niin pehmoinen ja sileä, että olisin voinut jäädä paijjailemaan sitä koko loppu päiväksi !
Kun olin harjannut orini kiiltävääkin kiiltävämmäksi, sujautin suitset sen päähän ja ajattelin lähteä tuulettamaan sekä omia että Nelsonin aivoja hieman leppoisalle päiväkävelylle maastoon. Nelson oli ansainnut valtoisat kiitokset, sillä olimme menestyneet viimeaikaisissa kilpailuissa todella hienosti ja sijoitusten puolesta olimme valmistuneet muutamassa kuukaudessa laatuarvostelutilaisuutta varten.
Nelson lompsutteli allani hyvin rauhallisesti tuulisesta säästä huolimatta ja olinkin asiasta kovin huojentunut, sillä ilman satulaa en mahtaisi pysyä orin pompuissa aivan yhtä hyvin kyydissä. Uskaltauduin jopa ottamaan pätkiä ravia onnistuneesti.
Tallille saapuessamme orini sai paljon paljon taputuksia ja tyytyväisenä talutin sen talliin, sillä olimmehan kuitenkin suorastaan unohtaneet ajankulun ja maastoilleet mietteliäästi lähes tunnin ajan.
Purin Nelsonilta suitset, harjasin sen viellä pölyharjalla lävitse ja loimitin lämpimällä vohveliloimella.
16.03.2014 Kouluvalmennus, Sofia W
Nelson asteli maneesiin yhtään arastelematta ja selkeästi sinuun luottaen. Ori ei ollut moksiskaan kahden muun valmennukseen osallistuneen ratsun pörhistelyistä. Noustessasi satulaan Nelson seisoi hienosti aloillaan niin kauan kuin tilanne vaati. Kaikin puolin brandenburg vaikutti useassa tilanteessa niin viilipyttymäiseltä ja kiltiltä, että meinasin jo pariin otteeseen epäillä sen olevan sittenkin ruuna. Kun vuoroon tulivat pysähdykset ja peruutukset, oli Nelsonin vuoro esitellä orimaista temperamenttiaan. Oikein yllätyin, miten uhmakkaasti äsken niin leppoisa kaveri pisti kampoihin, kun halusit sen pysähtyvän. Aikansa niskoiteltuaan ratsu kuitenkin taipui ja suostui seisahtumaan – edelleen tosin steppaillen paikallaan kuin osoittaen mieltään. Peruutukset sujuivat vähemmällä tahtojen taistolla ja kaiken lisäksi varsin mallikkaasti. Kiinnittäkää kuitenkin kotonakin treenatessa huomiota siihen, että Nelson peruuttaa jonkin verran vinoon. Temmonvaihtelut olivat Nelsonin mielestä selkeästi valmennuksen parasta antia. Siirtymiset olivat kauniita ja hallittuja. Askellajit olivat iän huomioiden oikeinkin puhtaat. Etupainoisuutta laukasta toki löytyi, mutta ei missään nimessä siinä määrin, että siitä olisi aihetta huolestua.
13.02.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Saavuimme aamupäivällä suuren tallirakennuksen pihaan, eikä ollut epäilystäkään ettemmekö olisi saapuneet Yorcaan. Nelsson oli onnekseni matkustanut kiltisti, vaikka olimmekin käyneet lastauksessa pienen tahtojen taistelun siitä, mahtaisivatko pienet mörököllit syödä Nelssonin sen kävellessä hieman hämärään traileriin. Onneksi olin lopulta saanut tämän kiukkupyllyn mukaan matkaan ja seuraavaksi ohjelmassa olikin Herrasmiesliigan maastolenkki Oresaman, Ceen, Soneün ja Noahin sekä näiden orejen kanssa ! Ajatukseni olivat hieman ristiriitaiset, sillä vaikka Nelssonin tapaista olikin käyttäytyä maastossa kohtuullisen hyvin, en ollu sataprosenttisenvarma kuinka se suhtautuisi moneen muuhun oriin samalla lenkillä.
Kipusin steppailevan tumman orini selkään ja pian pääsimmekin tallustelemaan idyllisissä maisemissa erittäin hyvä pohjaisia maastoja. Nelsson vaikutti olevan tänään hieman pörhöllä tuulella ja sainkin pidellä itseäni kaikin voimin orin kyydissä tämän hätkähdellessä polun viereisessä metsässä kiemurtelevia pensaikkoja ja kantoja. Osasin kuitenkin suhtautua Nelssoniin jo huumorilla ja enhän minä voinut sille totaalisesti hermostua, sillä pysyin kuitenkin orin satulassa! Laukatessa Nelsson innostui sitten ehkä enemmän kuin koskaan ja mahtoi siinä olla muilla katseltavaa, kun esittelimme Nelssonin kanssa jos jonkinmoista loikkaa, koikkaa ja pyrähdystä... en edes tiedä olisiko askellajiamme voinut nimittää laukaksi, vai oliko tuo jotakin aivan muuta.
Selvisimme kuitenkin tallille ehjin nahoin ja tein Nelssonille lupauksen, että jatkossa veisin orin tuulettumaan maastoon hieman useammin... eihän samanlainen koikkaloikkailu voisi käydä päinsä !
kuvat (c) kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
tämä on virtuaalihevonen.