KERSTI
suomenpuoliverinen (fwb)
tamma
sk. 160cm
syntynyt 12.12.2009, 16 -vuotias
tamma
sk. 160cm
syntynyt 12.12.2009, 16 -vuotias
Vaativa B, 110cm yleispainote ei meriittejä |
|
Myös Nuppulaan tietenkin tarvitaan muutama hevonen, jonka selkään uskaltaa laittaa kenet tahansa ! Meillä yksi näistä luottoratsuista onkin nimenomaan Kersti. Kersti omaa erittäin sydämellisen luonteen ja onkin jokaisen rakastettavissa oleva pienempikokoinen puoliveritamma.
Kersti on hoitaessa tyyni ja lempeä, jokainen aloittelija pääsee harjoittelemaan suitsimista ja satulointia tämän ruunamaisen tamman seuraussa - Kersti kun ei liikauta korvaansakaan hoitotoimenpiteiden aikana. Riimua tai suitsia laittaessa tamma laskee lempeästi päänsä hoitajan tasolle hörähtäen, joten myös pienemmät lapset pystyvät Kerstille suitset tai riimun päähän pujottamaan. Kavioiden puhdistus on yhtä helppoa kuin kaikki muukin, Kersti seisoo maltillisesti paikoillaan.
Kerstin voi hoitaa sekä varustaa niin karsinassa kuin käytävälläkin sitomatta kiinni mihinkään, pelkoa karkailemisesta ei tosiaan ole. Taluttaa tamma lömpsyttelee nätisti taluttajansa rinnalla ja laiskempina päivinä hieman taluttajaansa jäljessä, satoi tai paistoi Kersti ei koskaan rynni tai pompi omiaan.
Kersti on ratsastaa nöyrä ja yritteliäs, se ei koskaan paina kädelle tai keksi omia pelleilyitään, joten se onkin aika luotettava ja näppärä ratsu niin aloittelevammille kuin kokeneimmillekin. Pienten lapsien ratsuna Kerstin kanssa saattaa tosin joutua tekemään hieman enemmän töitä, jotta tamma viitsii työskennellä täysillä, mutta muuten Kersti käyttäytyy yleensä kovin reippaasti ja positiivisesti. Kerstiä eivät myöskään ristiriitaiset avut hätkäytä, loistava opetushevonen siispä !
Kersti toimii nätisti myös taitavimmilla ratsastajilla toimien juuri niin kuin vaaditaan; kaunista peräänantoa tai liidokasta ravia ei ole mahdottomuus ratsastaa Kerstin kanssa.
Hypätessä Kersti on todella varma ja luotettava, vauhti ei kiihdy tai pysähdy ennen esteitä, joten ratsastajan tehtäväksi jää vain ohjata tolppien väliin. Kersti on hypätessä oikeastaan oikea automaatti ja onkin monen esteitä aloittelevan kuin jo kokeneemmankin lempiratsu ! Erikoisesteet eivät saa tätä hätkähtämäänkään, eikä Kersti harrasta loikkia edes maastoesteiden yli odottamattoman korkealta.
Maastossa Kersti toimii oikein leppoisasti, sen selässä on ilo istua ja nautiskella niin rauhallisemmasta kuin reippaammastakin menosta.
Kersti on hoitaessa tyyni ja lempeä, jokainen aloittelija pääsee harjoittelemaan suitsimista ja satulointia tämän ruunamaisen tamman seuraussa - Kersti kun ei liikauta korvaansakaan hoitotoimenpiteiden aikana. Riimua tai suitsia laittaessa tamma laskee lempeästi päänsä hoitajan tasolle hörähtäen, joten myös pienemmät lapset pystyvät Kerstille suitset tai riimun päähän pujottamaan. Kavioiden puhdistus on yhtä helppoa kuin kaikki muukin, Kersti seisoo maltillisesti paikoillaan.
Kerstin voi hoitaa sekä varustaa niin karsinassa kuin käytävälläkin sitomatta kiinni mihinkään, pelkoa karkailemisesta ei tosiaan ole. Taluttaa tamma lömpsyttelee nätisti taluttajansa rinnalla ja laiskempina päivinä hieman taluttajaansa jäljessä, satoi tai paistoi Kersti ei koskaan rynni tai pompi omiaan.
Kersti on ratsastaa nöyrä ja yritteliäs, se ei koskaan paina kädelle tai keksi omia pelleilyitään, joten se onkin aika luotettava ja näppärä ratsu niin aloittelevammille kuin kokeneimmillekin. Pienten lapsien ratsuna Kerstin kanssa saattaa tosin joutua tekemään hieman enemmän töitä, jotta tamma viitsii työskennellä täysillä, mutta muuten Kersti käyttäytyy yleensä kovin reippaasti ja positiivisesti. Kerstiä eivät myöskään ristiriitaiset avut hätkäytä, loistava opetushevonen siispä !
Kersti toimii nätisti myös taitavimmilla ratsastajilla toimien juuri niin kuin vaaditaan; kaunista peräänantoa tai liidokasta ravia ei ole mahdottomuus ratsastaa Kerstin kanssa.
Hypätessä Kersti on todella varma ja luotettava, vauhti ei kiihdy tai pysähdy ennen esteitä, joten ratsastajan tehtäväksi jää vain ohjata tolppien väliin. Kersti on hypätessä oikeastaan oikea automaatti ja onkin monen esteitä aloittelevan kuin jo kokeneemmankin lempiratsu ! Erikoisesteet eivät saa tätä hätkähtämäänkään, eikä Kersti harrasta loikkia edes maastoesteiden yli odottamattoman korkealta.
Maastossa Kersti toimii oikein leppoisasti, sen selässä on ilo istua ja nautiskella niin rauhallisemmasta kuin reippaammastakin menosta.
SUKULAISET
i. Coronel evm, suomalainen puoliverinen, 154cm e.Kärstin evm. suomalainen puoliverinen, 165cm |
ii. Corello ie. Melani ei. Mortimer ee. Karina |
iii. Cronello
iie. Fosmilope iei. Million iee. Dxoc's Duck eii. Mortiso II eie. Ghal eei. Forsb GG eee. Korine |
JÄLKELÄISET
27.01.2013 fwb-o Kaunolan Darcy (Insomnia) om. Alex VRL-10836
13.04.2014 fwb-o Kangaroo Pawheart N! (Boneheart) om. Miivi VRL-13320
14.05.2014 fwb-t Julina (Vemmelofte) om. Havimäen ratsastuskoulu
13.04.2014 fwb-o Kangaroo Pawheart N! (Boneheart) om. Miivi VRL-13320
14.05.2014 fwb-t Julina (Vemmelofte) om. Havimäen ratsastuskoulu
KILPAILYMENESTYS
71 sijoitusta
11.02.2014 kutsu KRJ helppo A 5/40
21.02.2014 kutsu KRJ helppo A 1/40 25.02.2014 kutsu KRJ helppo A 1/40 26.02.2014 kutsu KRJ helppo A 2/40 05.03.2014 kutsu KRJ helppo A 5/30 07.03.2014 kutsu KRJ helppo A 4/30 08.03.2014 kutsu KRJ helppo A 3/30 09.03.2014 kutsu KRJ helppo A 2/30 09.03.2014 kutsu KRJ helppo A 3/30 12.03.2014 kutsu KRJ helppo A 2/40 14.03.2014 kutsu KRJ helppo A 4/40 17.03.2014 kutsu KRJ helppo A 4/40 01.06.2013 kutsu KRJ vaativa B 2/40 31.10.2013 kutsu KRJ helppo A 2/50 01.11.2013 kutsu KRJ helppo A 7/50 05.11.2013 kutsu KRJ helppo A 6/50 08.11.2013 kutsu KRJ helppo A 3/50 05.05.2013 kutsu KRJ vaativa B 2/50 09.05.2013 kutsu KRJ vaativa B 1/50 04.05.2013 kutsu KRJ vaativa B 2/66 30.03.2014 kutsu KRJ helppo A 5/30 27.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 5/30 29.04.2014 kutsu KRJ Vaativa B 2/30 05.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/40 11.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/30 12.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 5/30 13.05.2014 kutsu KRJ Vaativa B 3/30 21.05.2014 kutsu KRJ Helppo A 2/30 |
04.05.2014 kutsu KRJ helppo A 3/30
14.05.2014 kutsu KRJ helppo A 6/40 15.05.2014 kutsu KRJ helppo A 1/40 16.05.2014 kutsu KRJ helppo A 4/40 19.05.2014 kutsu KRJ helppo A 1/40 22.05.2014 kutsu KRJ helppo A 3/29 04.07.2014 kutsu KRJ helppo A 2/60 15.05.2013 kutsu KERJ C1C2 3/30 16.05.2013 kutsu KERJ C1C2 1/30 13.05.2013 kutsu KERJ C1C2 5/37 10.05.2013 kutsu KERJ C1C2 3/24 13.02.2014 kutsu KERJ helppo 2/33 12.02.2014 kutsu KERJ helppo 3/33 28.01.2014 kutsu KERJ helppo 4/26 23.01.2014 kutsu KERJ helppo 2/26 17.12.2013 kutsu KERJ helppo 4/50 18.12.2013 kutsu KERJ helppo 5/50 20.12.2013 kutsu KERJ helppo 6/50 21.01.2014 kutsu KERJ helppo 1/26 |
03.06.2013 kutsu ERJ 100cm 4/30
02.06.2013 kutsu ERJ 100cm 1/40 05.05.2013 kutsu ERJ 100cm 5/40 02.05.2013 kutsu ERJ 100cm 2/40 04.05.2013 kutsu ERJ 100cm 5/40 09.04.2013 kutsu ERJ 110cm 2/50 25.04.2013 kutsu ERJ 110cm 1/40 28.04.2013 kutsu ERJ 110cm 5/40 14.04.2013 kutsu ERJ 110cm 5/30 07.04.2013 kutsu ERJ 110cm 6/40 12.04.2013 kutsu ERJ 110cm 1/30 16.04.2013 kutsu ERJ 110cm 6/50 04.04.2013 kutsu ERJ 110cm 5/50 05.04.2013 kutsu ERJ 110cm 1/50 07.04.2013 kutsu ERJ 110cm 3/30 12.04.2013 kutsu ERJ 110cm 5/30 13.04.2014 kutsu ERJ 110cm 4/30 15.04.2014 kutsu ERJ 110cm 2/30 17.04.2014 kutsu ERJ 110cm 5/30 03.05.2014 kutsu ERJ 100cm 2/40 04.05.2014 kutsu ERJ 100cm 5/40 30.04.2014 kutsu ERJ-Cup 100cm 27/494 27.05.2014 kutsu ERJ 110cm 2/40 27.05.2014 kutsu ERJ 110cm 1/40 29.05.2014 kutsu ERJ 110cm 6/40 30.05.2014 kutsu ERJ 110cm 2/40 |
VALMENNUKSET
22.06.2014 Kouluvalmennus, Akasuki
Kun saavuin kentälle ratsastaja olikin jo saanut Kerstin verryteltyä ja kulkemaan nätisti. Tosin vieläkin tamma liikkui vähän laiskasti. Pyysin ratsastajaa heti kokoamaan ohjiaan, ja pitämään tammaa reippaassa ravissa. Pian aloinkin jo kertoa hänelle tämän päivän suunnitelmiani. Suunnittelin että tällä tunnilla voitaisiin harjoitella siirtymisiä. Aluksi koetettaisiin peruuttamista. Kersti peruutti todella reippasti ja hienosti, joten se tarkoitti sitä, että voitaisiin aloittaa tehtävä. Aluksi pitäisi siis siirtyä käynnistä harjoitusraviin, ja siitä kevyeen raviin. Ratsastaja sai Kersti juuri ja juuri kevyeen raviin, ja muistuttelin häntä taas tamman hereillä pitämisestä. Kun Kersti kulki nätisti muodossa ja reippaassa ravissa, heidän piti siirtä harjoitusravista käyntiin. Tätä siirtymiskohtaa harjoiteltiin hetken aikaa, ja se alkoikin pian sujua näppärästi, joten vaihdoimme asiaa. Pyysin ratsastajaa siirtymään nyt peruutuksesta käyntiin ilman pysähdystä, ja sekin alkoi pian olla kuin joka päiväinen asia, joten päästiin taas vaikeampiin. Nyt halusin, että he siirtyisivät käynnistä suoraan laukkaan. Kersti oli selvästi tottunut nostamaan ravista laukan, sillä tamma tarjosi koko ajan ravia. Muutaman kerran Kersti nosti laukan vain käynnin kautta, ja silloin pyysin ratsastajaa kehumaan tammaa kovasti. Nyt olisi peruutuksesta suoraan raviin, mutta halusin että tehtäviä jatkettaisiin erilailla. Eli ratsukon tätytyisi ravata aina jokaisen pitkän sivun puoleenväliin, peruuttaa ja siirtyä määrättyyn askellajiin, eli nyt raviin. Kersti ei ensin pysähtynyt kunnolla, ja sitten oli hirveän laiskaa ravia, mutta pian tehtävä alkoi edetä, niin että peruutuksesta päästiin siihen raviin, eikä käyntiin ja sitten raviin. Tamma oli oikein taitava, taitavampi kuin odotin. Lopuksi olisi vielä kaksi asiaa, ja toinen olisi se että laukattaisiin uralla kierros, ja pysähdyttäisiin L-kirjaimen kohdalla heti laukasta. Eli ei siirtymisiä. Tamma nosti reippaan laukan, jonka tempoa oli pakko hiljentää paljon. Tehtävä onnistui todella hyvin, joten vaihdoin vielä viimeiseen, eli että ravataan kenttää ympäri, sitten seis, peruutus ja taas ravi, koko ajan liikkeessä. Tamma ei oikein ymmärtänyt twhtävää aluksi, joka vaikeutti tätä suuresti. Kerati ravasi vähän laiskasti, mutta ymmärsi kuitenkin liikkua koko ajan. Itse asiassa loppu tunnista se liikkui paljon paremmin. Ratsastaja sai Kerstin liikkumaan taas reippaasti, ja kauniisti, jotenka hän pääsi aloittamaan tehtävän kunnolla. Aluksi Kersti siirtyi käynnin kautta raviin, mutta pian hän sai tamman tajuamaan tehtävän, joten pyysin häntä taas kehumaan Kerstiä. Annoin lopuksi tehtäväksi verrytellä tammaa molempiin suuntiin.
05.06.2014 kouluvalmennus, Jemina
Tällä kertaa valmennettavana oli fwb-tamma Kersti. Hänen ja Mellen kanssa oli tarkoitus käydä hieman koottujen askellajien saloja. Ratsukko verrytteli ensin molempiin suuntiin kaikki askellajit ja jäi sitten kävelemään pitkin ohjin uralle. Ensiksi pyysin Melleä ottamaan ohjat takaisin ja tekemään puolipidätteitä saadakseen Kerstin edes jotenkuten kootuksi. Tamma muotoutui nätisti ja pyysin Melleä siirtämään sen raviin. Alkuun muoto hieman katosi, mutta palasi muutaman puolipidätteen ja pohkeen myötä. Ratsukko teki erilaisia ratsastusradan teitä, käytti käynnillä, pysähdyksiä ja väliin myös lisättyä ravia. Pian tammalta alkoi myös peräänanto vilkahdella. Pyysin ratsukkoa nostamaan pysähdyksestä ja peruutuksesta kootun laukan. Muutama nosto otettiin kunnes huomasimme tamman menevän lähes täydellisessä peräänannossa. He nostivat laukana samalla tapaa vielä muutaman kerran ja ottivat väliin hieman lisättyäkin laukkaa. Tämän jälkeen päästin heidät loppuverryttelemään.
04.06.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Kävelin tummanpunaista riimua heilutellen kohti tammalaidunta, jossa Kerstin oli tarkoitus laiduntaa. Aurinko porotti selkääni vasten, sillä tänään oli suorastaan hiostavan kuuma kesäpäivä. ''Kerstiiiii!!'' kiljuin innoissani laitumen portilta ja pian kauempana laiduntavat tammat nostivat päänsä. Koko rykelmä hevosia lähti ravaamaan laiskahkosti minua kohti, sillä epäilin niiden olevan hyvin huomionkipeitä joutuessaan olemaan yöt ja päivät laitumella. Kersti tuli nuuhkimaan kättäni hieman kostealla turvallaan ja ennenkuin nappasin sen kiinni, annoin sen juoda hetken kylmää vettä suuresta vesiastiasta, jonka Lucy oli luultavasti varhain aamulla käynyt täyttämässä.
Kersti käveli sopivan reippaasti perässäni tallille samalla huiskien hännällään ötököitä pois ympäriltään. Sidoin tamman käytävälle kiinni ja harjasin tämän huolellisesti moneen otteeseen eri harjoilla. Pian Kersti jo suorastaan kiilsi auringon valon osuessa siihen tallin ikkunasta, joten päätin tyytyä tällä kertaa lopettamaan harjauksen sitten siihen. Puhdistelin viellä kaviot ja iskin varusteet kiltisti paikoillaan seisovan tamman kyytiin, jonka jälkeen lähdimme suunnistamaan kohti ratsastuskenttäämme.
Tänään olin ajatellut ratsastaa Kerstin sileällä oikein kunnolla lävitse, sillä viimeaikoina en ollut ehtinyt tamman selkään juuri laisinkaan ja se oli toiminut lähinnä vain hieman aloittelevimpien ratsastajien ratsuna leirillä sekä ratsastustunneillamme.
Käynnissä taivuttelin tamman letkeäksi joka suuntaan, jonka jälkeen siirryimme työskentelemään ravissakin avotaivutusten sekä keskiravin merkeissä. Kersti oli alkuun hieman tahmea ja hidas avuilleni, mutta verryttyään se alkoi toimimaan todella yritteliäästi ja moitteetta avuillani juuri niinkuin pyysinkin. Laukassa harjoittelimme hetken vastalaukkaa, mutta sen onnistuttua moitteettomasti annoin Kerstin siirtyä hetkeksi käyntiin. Loppuun ravailimme hetken suurilla ympyröillä tehden vastataivutuksia ja loppukäynnit työskenneltiin mielenvirkistämiseksi maastossa. Olin tammaan järjettömän tyytyväinen, joten raahasinkin sen suoraan ratsastuksen jälkeen takaisin laitumelle monien taputusten saattelemana.
03.06.2014 Päiväkirjamerkintä, Kolibri
Melle oli pyytänyt minua auttamaan Nuppulan hevosten liikuttamisessa, joten tänään olin lupautunut lähtemään maastoon. Tallille saavuttuani Melle kertoi, että saisin maastoilla tänään yksin Kersti-nimisellä FWB-tammalla. Tamma oli kuulemma todella varma maastossa, joten yksin meneminen ei jännittänyt. Melle näytti minulle Kerstin tarhan, jossa se oli tällä kertaa yksin. Tamman taluttaminen talliin oli helppoa, se kulki nätisti perässä rauhalliseen tahtiin.
Tallissa siivottiin juuri Kerstin karsinaa, joten laitoin tamman käytävälle kiinni. Hoitaminen olisi varmaan sujunut myös ilman sitomista, mutta ajattelin pelata varman päälle. Omiin hevosiini verrattuna tamman hoitaminen oli terapeuttista, kun se ei sählännyt mitään ylimääräistä vaan antoi minun touhuta kaikessa rauhassa.
Varustamisen jälkeen talutin tamman Nuppulan pihalle ja nousin jakkaran avustuksella selkään. Melle tuli kertomaan minulle sopivan maastolenkin, jolta en kuulemma voisi eksyä. Varmuuden vuoksi tarkistimme kuitenkin, että minulla oli Mellen numero kännykässä tallessa, jos jotain sattuisi. Pienen rupatteluhetkemme jälkeen maiskautin Kerstin liikkeelle ja lähdimme matkaan.
Kuljimme tarhojen vierestä, ja vapaapäiviään viettävät hevoset tulivat aidan viereen tervehtimään meitä. Kersti kulki reippaasti eteenpäin, ja sainkin nauttia maisemista ja kauniista kesäilmasta. Reittimme kulki hiekkarannan ohitse, ja päätin että kävisimme paluumatkalla pyörähtämässä rannalla. Sopivan suoran tullessa vastaan nostin ravin, ja tamma kulki reippaasti eteenpäin. Hetken ravaamisen jälkeen annoin tamman nostaa laukan, ja aluksi se laukkasi kovin verkkaisesti. Maiskautin pari kertaa ja annoin Kerstille luvan kulkea kovaa. Laukkasimme loivan mäen ylös ja jatkoimme hetken vielä suoraan hiekan pöllytessä tiellä. Vauhtipätkän jälkeen hidastin tamman käyntiin ja taputin sitä kaulalle.
Paluumatka sujui lähinnä rauhallisen käynnin merkeissä pientä ravipätkää lukuunottamatta. Kävimme tamman kanssa hiekkarannalla, jolla ei sillä hetkellä ollut kukaan muu. Kersti olisi selkeästi halunnut veteen pulikoimaan, mutta kävelimme vain rantaviivaa pitkin. Rantavisiitin jälkeen palasimme Nuppulan pihalle, jossa nousin tamman selästä ja talutin sen talliin. Tallissa Melle oli meitä vastassa ja kyseli retkestämme samalla kun otin tammalta varusteet pois ja harjasin sen kevyesti. Minulla oli ainakin todella hauskaa, Kersti oli aivan loistava hevonen maastoon!
02.06.2014 Estevalmennus, *lumienkuli*
Olin lupautunut pitämään estevalmennuksen Mellelle, sekä hänen kauniille ratsulleen Kerstille ja esteiden korkeudeksi olimme sopineet 110cm. Melle olikin minulle jo entuudestaan tuttu ratsastaja, joten tiesin hänen osaavan hommansa, mutta Kersti olisi minulle täysin tuntematon tapaus. Koska olin saapunut paikalle hieman liian ajoissa, jouduin vähän aikaa odottelemaan ennen kuin ratsukko oli paikalla, mutta kerkesinpähän ainakin laittamaan esteet rauhassa kasaan. Juuri kun sain viimeisen puomin paikalleen, saapui ratsukkokin maneesiin ja niinpä pyysinkin heitä aloittamaan alkulämmittelyt samantien. Tarkkailin tapani mukaan ratsukon yhteistyön toimivuutta samalla kun he lämmittelivät ja ainakin minun mielestäni ratsukko näyttikin toimivan erittäin hyvin yhdessä. Kehaisin jo tässä vaiheessa Mellen antamia huomaamattomia, mutta selkeitä apuja jotka Kerstikin näytti tajuavan erittäin hyvin. Koska alkulämmittelyt sujuivat jo heti alussa erittäin hyvin, en nähnyt mitään syytä vitkuttaa varsinaisille esteille siirtymistä ja niinpä pyysinkin ratsukkoa siirtymään vähitellen esteille.
Ratsukko tekikin niin kuin pyysin ja heti ensimäisellä esteellä huomasi, että tämä ratsukko sopii erinomaisesti juurikin tähän lajiin. Vauhtiakaan ei ollut yhtään liikaa, eikä varsinkaan liian vähää ja niinpä jokainen radan este ylittyi tasaiseen tahtiin. Radan puolessa välissä kiinnitin kumminkin huomiota siihen, että Kersti näytti enemmänkin hyppäävän automaattisesti esteiden yli kuin Mellen antamien apujen ansiosta ja senpä vuoksi pyysinkin Melleä kiinnittämään hieman enemmän huomiota antamiinsa apuihin. Melle kuuntelikin neuvoani ja alkoi keskittymään enemmän apuihin jonka ansiosta ratsukon yhteistyö näytti entistäkin paremmalta, jos se oli enää edes mahdollista. Ratsukon onnistuneen yhteistyön, sekä erinomaisen osaamisen vuoksi he kerkesivät suorittamaan koko radan yhteensä kolmeen kertaan ja yhdelläkään kerralla en havainnut mitään muuta huomautettavaa kuin tuon Kerstin liiallisen automaattisuuden. Pikkuhiljaa alkoikin siis olla aika siirtyä loppuverryttelyihin ja tämän todettuani ratsukko ryhtyikin samantien toimeen ja loppuverryttelyiden suorittamiseen. Valitettavasti minulla ei ollut tällä kerralla aikaa jäädä seuraamaan loppuverryttelyiden sujumista, joten jätin ratsukon suorittamaan niitä omatoimisesti ja lähdin itse kotiin hoitamaan paperitöitä.
19.4.2014 Estevalmennus, Enni
Lämmittelyt sujuivat hyvin. Kersti antoi Mellelle tilaa, ja aikaa antaa oikeat avut. Työskentelimme hetken ravissa, jonka jälkeen aloimme työstämään Mellen esteistuntaa, sekä apujen käyttöä. Aloitimme aivan kavaleteistä, mutta pyrimme täydellisiin suorituksiin. Melle näytti taitoa - samoin Kerstikin. Ravissa kavaletit sujuivat moitteetta, niin kuin myös laukassakin. Kokosin muutaman pienen, ehkä noin 50cm korkean esteen eri puolille kenttää. Annoin ratsukon hypätä nämä esteet omassa järjestyksessä. Melle sai tasapainonsa pidettyä kaikissa esteissä erinomaisesti, ja annettua samalla selkeät hyppy-avut Kerstille. Kerstin hyppy-tekniikka oli hyvä, ja hyppääminen näytti helpolta. Melle sai hyvin suunniteltua aina hieman ennen seuraavaa käännöstä, minkä esteen he hyppäisivät. Tämäkin sujui ratsukolta luonnollisesti, joten siirryimme muutamaan isoon esteeseen. Käskin Mellen ohjata Kersti esteelle, joka oli suoraan tiukan mutkan jälkeen. Usein tälläisissä kohdissa ratsastaja menettää tasapainonsa, jolloin hevonen ei tiedä mitä tekisi, ja useimmiten kieltää. Näin kävi Mellen ja Kerstinkin kohdalla. Tämän vuoksi ratsastimme muutamia tiukkoja kurveja laukassa - ilman esteitä. Sitten kokeilimme saman esteen pienempänä. Tällä kertaa Melle sai tsempattua itsensä pysymään tasapainossa, jolloin Kerstikin keskittyi omaan osuuteensa, eli hyppäsi onnistuneesti esteen yli. Nyt koitimme suurempaa estettä. Se sujui jo paremmin, vaikkakin yksi puomi tippui matkan varrella. Lopuksi lämmittelimme vielä kaikissa askellajeissa, ja panostimme selkeisiin apuihin.
18.4.2014 Estevalmennus, Ricky
Tällä kertaa valmennusvuorossa olivat Melle ja Kersti. Kaunis ruunikko tamma osoitti jo alkuverryttelyssä olevansa nöyrä ja ahkera ratsu. Jo alkuun reipas tamma kulki ilman hankaluuksia kauniisti, mukavassa sopusoinnussa ratsastajansa kanssa. Tänään oli aika harjoitella esteitä, mutta vain matalalla tasolla. Kun kokosin pari puomia, jotka olivat vain parin kymmenen sentin korkeudella maasta, alkoi neitiin tulla hiukan innostusta. Se heitteli kevyesti päätään, mutta Melle sai jo pienellä puolipidätteellä rauhoitettua sen. Pyysin heitä menemään ravissa puomit. Kersti kuunteli ratsastajansa apuja ja ratsastaja joutui hiukan pidentämään tamman askelta, johon se vastasi halukkaasti ja ratsukko selvitti puomit ilman kosketusta. Toistitte tämän pariin kertaan, ennen kuin pyysin heitä menemään ne laukassa. Aluksi he laukkasivat ympyrällä, mutta parin kierroksen jälkeen he lähtivät kohti puomeja. Taitava parivaljakko ylitti puomit helponnäköisesti.
Seuraavaksi kokosin muutamia matalia ristikoita ja pystyjä, jotka korkeimmillaan olivat hiukan yli puoli metrisiä. He hyppäsivät aluksi ristikon, jolle Melle ja Kersti saivat yhdessä miettiä lähestymistä. Kersti loikkasi sulavan näköisesti esteen yli ja he jatkoivat vähän matkan päähän seuraavalle ristikolle. Myös pystyt ylittyivät helposti ja päästin ratsukon hetkeksi rentoon käyntiin samalla, kun kehitin miniradan maneesiin. Radan esteistä kaikki olivat alle metrin korkuisia. He aloittivat hyppäämällä lennokkaasti pystyn. Rata jatkui vauhdikkaasti kohti seuraavaa estettä, okseria. Hetken näytti siltä, että ratsukko ei millään pääsisi yli puhtaasti, mutta Melle kokosi Kerstiä reilusti, jolloin he pääsivät nipin napin yli. Seuraava oli jälleen pysty, jonka he suorittivat hyvällä tyylillä. Miniradan viimeinen este oli kaksoiseste, josta hevonen suoriutui hyvin. Valmennus lopetettiin hyvässä tunnelmassa.
13.4.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Silmät ristissä kävelin kohti tallia, sillä jälleen oli minun vuoroni tehdä aamutallia Paulan ollessa lomalla. Huhhuh miten väsyttikään ! Mahan pohjassani hieman kipristi, sillä muistin Kerstin varsovan aivan näinä päivinä... Sen laskettuaika oikeastaan oli kohdistettu vasta viikon päähän, joten en uskaltanut odotella sen suurempia varsinkaan tältä päivältä.
Kävelin tallin käytävän lävitse kohti yksityishevostenpuolta hakemaan hevosten aamukauroja rehuvarastolta. Kasasin kymmenet ruoka-astiat suureen kärryyn ja työnsin kärryjä pitkin käytävää samalla jakaen jokaiselle hevoselle aamusapuskansa. Kerstin karsinan kohdalla jouduin raottamaan hieman ovea, sillä Kerstin ''ruokinta luukku'' oli rikkoutunut toissapäivänä kahvan kohdalta, joten en onnistunut kiskomaan luukkua ruoka-astialle auki vaikka miten yritin. Haukotellen avasin tamman oven ja tuona hetkenä heräsin kyllä lopullisesti. Suuni aukeasi apposenammolleen ja melkein pyllähdin maahan istumaan. Kersti oli varsonut ! En ollut uskoa silmiäni pienen ruunikon orivarsan hyppiessä iloisena Kerstin jaloissa, mutta tottahan sen oli pakko olla. Silittelin tammani kiiltävää karvaa ja kehuin sitä upeasta suorituksesta. Heitin Kerstille ruuat kippoon ja jäin hetkeksi ihastelemaan tuota kengurunlailla loikkivaa varsaa.
03.11.2013 Kouluvalmennus, Heidi
Meiju ratsasti jo hienossa lyhyessä ravissa lämmitellessä tammaansa minun tulessa tallin pihaan. Maneesin ovi oli raollaan ja viheltelin kävellessäni sisälle. Kersti pysähtyi kuuntelemaan askeliani ja samalla hirnahti kimeästi. Meiju pyysi tammaansa liikkumaan reippaasti eteen. Pyysin Meijun hakemaan hiukan enemmän hallintaa siirtymisillä ja pysähdyksillä. Kersti rupesi liikkumaan hitaasti ja rennosti koko ajan. Sen takapää rupesi tulemaan siitä huolimatta mukaan. Meiju pyysi tammaa taivuttamaan itseään eteen ja ratsasti tätä hellällä kädellä. "Älä purista polvella vaan anna selkeät avut laukan nostoon voltin jälkeen." Meiju nosti sulavan laukan, mutta tamma olisi mieluusti lähtenyt viemään pitkälle suoralle. Koko maneesi tumisi Meijun kääntäessä tamman nopeasti ympäri.
Kersti ihmetteli hetken ja Meiju nosti uudelleen maneesin ovien lähellä olevalle pääty ympyrälle ja pyysi vain tammaa laukkaamaan. Tehtiin muutamat laukan vaihdot ja sitten pyysin heitä siirtymään raviin. Pyysin Meijua hiukan taivuttamaan tammaa ja tekemään vielä voltteja pelkästään painoa siirtämällä ja jaloilla pyytämällä. Sen jälkeen he rupesivat kävelemään pitkin ohjin ympäri maneesia. Valmennus meni hyvin.
kuvat (c) luvat on
tämä on virtuaalihevonen.
Kun saavuin kentälle ratsastaja olikin jo saanut Kerstin verryteltyä ja kulkemaan nätisti. Tosin vieläkin tamma liikkui vähän laiskasti. Pyysin ratsastajaa heti kokoamaan ohjiaan, ja pitämään tammaa reippaassa ravissa. Pian aloinkin jo kertoa hänelle tämän päivän suunnitelmiani. Suunnittelin että tällä tunnilla voitaisiin harjoitella siirtymisiä. Aluksi koetettaisiin peruuttamista. Kersti peruutti todella reippasti ja hienosti, joten se tarkoitti sitä, että voitaisiin aloittaa tehtävä. Aluksi pitäisi siis siirtyä käynnistä harjoitusraviin, ja siitä kevyeen raviin. Ratsastaja sai Kersti juuri ja juuri kevyeen raviin, ja muistuttelin häntä taas tamman hereillä pitämisestä. Kun Kersti kulki nätisti muodossa ja reippaassa ravissa, heidän piti siirtä harjoitusravista käyntiin. Tätä siirtymiskohtaa harjoiteltiin hetken aikaa, ja se alkoikin pian sujua näppärästi, joten vaihdoimme asiaa. Pyysin ratsastajaa siirtymään nyt peruutuksesta käyntiin ilman pysähdystä, ja sekin alkoi pian olla kuin joka päiväinen asia, joten päästiin taas vaikeampiin. Nyt halusin, että he siirtyisivät käynnistä suoraan laukkaan. Kersti oli selvästi tottunut nostamaan ravista laukan, sillä tamma tarjosi koko ajan ravia. Muutaman kerran Kersti nosti laukan vain käynnin kautta, ja silloin pyysin ratsastajaa kehumaan tammaa kovasti. Nyt olisi peruutuksesta suoraan raviin, mutta halusin että tehtäviä jatkettaisiin erilailla. Eli ratsukon tätytyisi ravata aina jokaisen pitkän sivun puoleenväliin, peruuttaa ja siirtyä määrättyyn askellajiin, eli nyt raviin. Kersti ei ensin pysähtynyt kunnolla, ja sitten oli hirveän laiskaa ravia, mutta pian tehtävä alkoi edetä, niin että peruutuksesta päästiin siihen raviin, eikä käyntiin ja sitten raviin. Tamma oli oikein taitava, taitavampi kuin odotin. Lopuksi olisi vielä kaksi asiaa, ja toinen olisi se että laukattaisiin uralla kierros, ja pysähdyttäisiin L-kirjaimen kohdalla heti laukasta. Eli ei siirtymisiä. Tamma nosti reippaan laukan, jonka tempoa oli pakko hiljentää paljon. Tehtävä onnistui todella hyvin, joten vaihdoin vielä viimeiseen, eli että ravataan kenttää ympäri, sitten seis, peruutus ja taas ravi, koko ajan liikkeessä. Tamma ei oikein ymmärtänyt twhtävää aluksi, joka vaikeutti tätä suuresti. Kerati ravasi vähän laiskasti, mutta ymmärsi kuitenkin liikkua koko ajan. Itse asiassa loppu tunnista se liikkui paljon paremmin. Ratsastaja sai Kerstin liikkumaan taas reippaasti, ja kauniisti, jotenka hän pääsi aloittamaan tehtävän kunnolla. Aluksi Kersti siirtyi käynnin kautta raviin, mutta pian hän sai tamman tajuamaan tehtävän, joten pyysin häntä taas kehumaan Kerstiä. Annoin lopuksi tehtäväksi verrytellä tammaa molempiin suuntiin.
05.06.2014 kouluvalmennus, Jemina
Tällä kertaa valmennettavana oli fwb-tamma Kersti. Hänen ja Mellen kanssa oli tarkoitus käydä hieman koottujen askellajien saloja. Ratsukko verrytteli ensin molempiin suuntiin kaikki askellajit ja jäi sitten kävelemään pitkin ohjin uralle. Ensiksi pyysin Melleä ottamaan ohjat takaisin ja tekemään puolipidätteitä saadakseen Kerstin edes jotenkuten kootuksi. Tamma muotoutui nätisti ja pyysin Melleä siirtämään sen raviin. Alkuun muoto hieman katosi, mutta palasi muutaman puolipidätteen ja pohkeen myötä. Ratsukko teki erilaisia ratsastusradan teitä, käytti käynnillä, pysähdyksiä ja väliin myös lisättyä ravia. Pian tammalta alkoi myös peräänanto vilkahdella. Pyysin ratsukkoa nostamaan pysähdyksestä ja peruutuksesta kootun laukan. Muutama nosto otettiin kunnes huomasimme tamman menevän lähes täydellisessä peräänannossa. He nostivat laukana samalla tapaa vielä muutaman kerran ja ottivat väliin hieman lisättyäkin laukkaa. Tämän jälkeen päästin heidät loppuverryttelemään.
04.06.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Kävelin tummanpunaista riimua heilutellen kohti tammalaidunta, jossa Kerstin oli tarkoitus laiduntaa. Aurinko porotti selkääni vasten, sillä tänään oli suorastaan hiostavan kuuma kesäpäivä. ''Kerstiiiii!!'' kiljuin innoissani laitumen portilta ja pian kauempana laiduntavat tammat nostivat päänsä. Koko rykelmä hevosia lähti ravaamaan laiskahkosti minua kohti, sillä epäilin niiden olevan hyvin huomionkipeitä joutuessaan olemaan yöt ja päivät laitumella. Kersti tuli nuuhkimaan kättäni hieman kostealla turvallaan ja ennenkuin nappasin sen kiinni, annoin sen juoda hetken kylmää vettä suuresta vesiastiasta, jonka Lucy oli luultavasti varhain aamulla käynyt täyttämässä.
Kersti käveli sopivan reippaasti perässäni tallille samalla huiskien hännällään ötököitä pois ympäriltään. Sidoin tamman käytävälle kiinni ja harjasin tämän huolellisesti moneen otteeseen eri harjoilla. Pian Kersti jo suorastaan kiilsi auringon valon osuessa siihen tallin ikkunasta, joten päätin tyytyä tällä kertaa lopettamaan harjauksen sitten siihen. Puhdistelin viellä kaviot ja iskin varusteet kiltisti paikoillaan seisovan tamman kyytiin, jonka jälkeen lähdimme suunnistamaan kohti ratsastuskenttäämme.
Tänään olin ajatellut ratsastaa Kerstin sileällä oikein kunnolla lävitse, sillä viimeaikoina en ollut ehtinyt tamman selkään juuri laisinkaan ja se oli toiminut lähinnä vain hieman aloittelevimpien ratsastajien ratsuna leirillä sekä ratsastustunneillamme.
Käynnissä taivuttelin tamman letkeäksi joka suuntaan, jonka jälkeen siirryimme työskentelemään ravissakin avotaivutusten sekä keskiravin merkeissä. Kersti oli alkuun hieman tahmea ja hidas avuilleni, mutta verryttyään se alkoi toimimaan todella yritteliäästi ja moitteetta avuillani juuri niinkuin pyysinkin. Laukassa harjoittelimme hetken vastalaukkaa, mutta sen onnistuttua moitteettomasti annoin Kerstin siirtyä hetkeksi käyntiin. Loppuun ravailimme hetken suurilla ympyröillä tehden vastataivutuksia ja loppukäynnit työskenneltiin mielenvirkistämiseksi maastossa. Olin tammaan järjettömän tyytyväinen, joten raahasinkin sen suoraan ratsastuksen jälkeen takaisin laitumelle monien taputusten saattelemana.
03.06.2014 Päiväkirjamerkintä, Kolibri
Melle oli pyytänyt minua auttamaan Nuppulan hevosten liikuttamisessa, joten tänään olin lupautunut lähtemään maastoon. Tallille saavuttuani Melle kertoi, että saisin maastoilla tänään yksin Kersti-nimisellä FWB-tammalla. Tamma oli kuulemma todella varma maastossa, joten yksin meneminen ei jännittänyt. Melle näytti minulle Kerstin tarhan, jossa se oli tällä kertaa yksin. Tamman taluttaminen talliin oli helppoa, se kulki nätisti perässä rauhalliseen tahtiin.
Tallissa siivottiin juuri Kerstin karsinaa, joten laitoin tamman käytävälle kiinni. Hoitaminen olisi varmaan sujunut myös ilman sitomista, mutta ajattelin pelata varman päälle. Omiin hevosiini verrattuna tamman hoitaminen oli terapeuttista, kun se ei sählännyt mitään ylimääräistä vaan antoi minun touhuta kaikessa rauhassa.
Varustamisen jälkeen talutin tamman Nuppulan pihalle ja nousin jakkaran avustuksella selkään. Melle tuli kertomaan minulle sopivan maastolenkin, jolta en kuulemma voisi eksyä. Varmuuden vuoksi tarkistimme kuitenkin, että minulla oli Mellen numero kännykässä tallessa, jos jotain sattuisi. Pienen rupatteluhetkemme jälkeen maiskautin Kerstin liikkeelle ja lähdimme matkaan.
Kuljimme tarhojen vierestä, ja vapaapäiviään viettävät hevoset tulivat aidan viereen tervehtimään meitä. Kersti kulki reippaasti eteenpäin, ja sainkin nauttia maisemista ja kauniista kesäilmasta. Reittimme kulki hiekkarannan ohitse, ja päätin että kävisimme paluumatkalla pyörähtämässä rannalla. Sopivan suoran tullessa vastaan nostin ravin, ja tamma kulki reippaasti eteenpäin. Hetken ravaamisen jälkeen annoin tamman nostaa laukan, ja aluksi se laukkasi kovin verkkaisesti. Maiskautin pari kertaa ja annoin Kerstille luvan kulkea kovaa. Laukkasimme loivan mäen ylös ja jatkoimme hetken vielä suoraan hiekan pöllytessä tiellä. Vauhtipätkän jälkeen hidastin tamman käyntiin ja taputin sitä kaulalle.
Paluumatka sujui lähinnä rauhallisen käynnin merkeissä pientä ravipätkää lukuunottamatta. Kävimme tamman kanssa hiekkarannalla, jolla ei sillä hetkellä ollut kukaan muu. Kersti olisi selkeästi halunnut veteen pulikoimaan, mutta kävelimme vain rantaviivaa pitkin. Rantavisiitin jälkeen palasimme Nuppulan pihalle, jossa nousin tamman selästä ja talutin sen talliin. Tallissa Melle oli meitä vastassa ja kyseli retkestämme samalla kun otin tammalta varusteet pois ja harjasin sen kevyesti. Minulla oli ainakin todella hauskaa, Kersti oli aivan loistava hevonen maastoon!
02.06.2014 Estevalmennus, *lumienkuli*
Olin lupautunut pitämään estevalmennuksen Mellelle, sekä hänen kauniille ratsulleen Kerstille ja esteiden korkeudeksi olimme sopineet 110cm. Melle olikin minulle jo entuudestaan tuttu ratsastaja, joten tiesin hänen osaavan hommansa, mutta Kersti olisi minulle täysin tuntematon tapaus. Koska olin saapunut paikalle hieman liian ajoissa, jouduin vähän aikaa odottelemaan ennen kuin ratsukko oli paikalla, mutta kerkesinpähän ainakin laittamaan esteet rauhassa kasaan. Juuri kun sain viimeisen puomin paikalleen, saapui ratsukkokin maneesiin ja niinpä pyysinkin heitä aloittamaan alkulämmittelyt samantien. Tarkkailin tapani mukaan ratsukon yhteistyön toimivuutta samalla kun he lämmittelivät ja ainakin minun mielestäni ratsukko näyttikin toimivan erittäin hyvin yhdessä. Kehaisin jo tässä vaiheessa Mellen antamia huomaamattomia, mutta selkeitä apuja jotka Kerstikin näytti tajuavan erittäin hyvin. Koska alkulämmittelyt sujuivat jo heti alussa erittäin hyvin, en nähnyt mitään syytä vitkuttaa varsinaisille esteille siirtymistä ja niinpä pyysinkin ratsukkoa siirtymään vähitellen esteille.
Ratsukko tekikin niin kuin pyysin ja heti ensimäisellä esteellä huomasi, että tämä ratsukko sopii erinomaisesti juurikin tähän lajiin. Vauhtiakaan ei ollut yhtään liikaa, eikä varsinkaan liian vähää ja niinpä jokainen radan este ylittyi tasaiseen tahtiin. Radan puolessa välissä kiinnitin kumminkin huomiota siihen, että Kersti näytti enemmänkin hyppäävän automaattisesti esteiden yli kuin Mellen antamien apujen ansiosta ja senpä vuoksi pyysinkin Melleä kiinnittämään hieman enemmän huomiota antamiinsa apuihin. Melle kuuntelikin neuvoani ja alkoi keskittymään enemmän apuihin jonka ansiosta ratsukon yhteistyö näytti entistäkin paremmalta, jos se oli enää edes mahdollista. Ratsukon onnistuneen yhteistyön, sekä erinomaisen osaamisen vuoksi he kerkesivät suorittamaan koko radan yhteensä kolmeen kertaan ja yhdelläkään kerralla en havainnut mitään muuta huomautettavaa kuin tuon Kerstin liiallisen automaattisuuden. Pikkuhiljaa alkoikin siis olla aika siirtyä loppuverryttelyihin ja tämän todettuani ratsukko ryhtyikin samantien toimeen ja loppuverryttelyiden suorittamiseen. Valitettavasti minulla ei ollut tällä kerralla aikaa jäädä seuraamaan loppuverryttelyiden sujumista, joten jätin ratsukon suorittamaan niitä omatoimisesti ja lähdin itse kotiin hoitamaan paperitöitä.
19.4.2014 Estevalmennus, Enni
Lämmittelyt sujuivat hyvin. Kersti antoi Mellelle tilaa, ja aikaa antaa oikeat avut. Työskentelimme hetken ravissa, jonka jälkeen aloimme työstämään Mellen esteistuntaa, sekä apujen käyttöä. Aloitimme aivan kavaleteistä, mutta pyrimme täydellisiin suorituksiin. Melle näytti taitoa - samoin Kerstikin. Ravissa kavaletit sujuivat moitteetta, niin kuin myös laukassakin. Kokosin muutaman pienen, ehkä noin 50cm korkean esteen eri puolille kenttää. Annoin ratsukon hypätä nämä esteet omassa järjestyksessä. Melle sai tasapainonsa pidettyä kaikissa esteissä erinomaisesti, ja annettua samalla selkeät hyppy-avut Kerstille. Kerstin hyppy-tekniikka oli hyvä, ja hyppääminen näytti helpolta. Melle sai hyvin suunniteltua aina hieman ennen seuraavaa käännöstä, minkä esteen he hyppäisivät. Tämäkin sujui ratsukolta luonnollisesti, joten siirryimme muutamaan isoon esteeseen. Käskin Mellen ohjata Kersti esteelle, joka oli suoraan tiukan mutkan jälkeen. Usein tälläisissä kohdissa ratsastaja menettää tasapainonsa, jolloin hevonen ei tiedä mitä tekisi, ja useimmiten kieltää. Näin kävi Mellen ja Kerstinkin kohdalla. Tämän vuoksi ratsastimme muutamia tiukkoja kurveja laukassa - ilman esteitä. Sitten kokeilimme saman esteen pienempänä. Tällä kertaa Melle sai tsempattua itsensä pysymään tasapainossa, jolloin Kerstikin keskittyi omaan osuuteensa, eli hyppäsi onnistuneesti esteen yli. Nyt koitimme suurempaa estettä. Se sujui jo paremmin, vaikkakin yksi puomi tippui matkan varrella. Lopuksi lämmittelimme vielä kaikissa askellajeissa, ja panostimme selkeisiin apuihin.
18.4.2014 Estevalmennus, Ricky
Tällä kertaa valmennusvuorossa olivat Melle ja Kersti. Kaunis ruunikko tamma osoitti jo alkuverryttelyssä olevansa nöyrä ja ahkera ratsu. Jo alkuun reipas tamma kulki ilman hankaluuksia kauniisti, mukavassa sopusoinnussa ratsastajansa kanssa. Tänään oli aika harjoitella esteitä, mutta vain matalalla tasolla. Kun kokosin pari puomia, jotka olivat vain parin kymmenen sentin korkeudella maasta, alkoi neitiin tulla hiukan innostusta. Se heitteli kevyesti päätään, mutta Melle sai jo pienellä puolipidätteellä rauhoitettua sen. Pyysin heitä menemään ravissa puomit. Kersti kuunteli ratsastajansa apuja ja ratsastaja joutui hiukan pidentämään tamman askelta, johon se vastasi halukkaasti ja ratsukko selvitti puomit ilman kosketusta. Toistitte tämän pariin kertaan, ennen kuin pyysin heitä menemään ne laukassa. Aluksi he laukkasivat ympyrällä, mutta parin kierroksen jälkeen he lähtivät kohti puomeja. Taitava parivaljakko ylitti puomit helponnäköisesti.
Seuraavaksi kokosin muutamia matalia ristikoita ja pystyjä, jotka korkeimmillaan olivat hiukan yli puoli metrisiä. He hyppäsivät aluksi ristikon, jolle Melle ja Kersti saivat yhdessä miettiä lähestymistä. Kersti loikkasi sulavan näköisesti esteen yli ja he jatkoivat vähän matkan päähän seuraavalle ristikolle. Myös pystyt ylittyivät helposti ja päästin ratsukon hetkeksi rentoon käyntiin samalla, kun kehitin miniradan maneesiin. Radan esteistä kaikki olivat alle metrin korkuisia. He aloittivat hyppäämällä lennokkaasti pystyn. Rata jatkui vauhdikkaasti kohti seuraavaa estettä, okseria. Hetken näytti siltä, että ratsukko ei millään pääsisi yli puhtaasti, mutta Melle kokosi Kerstiä reilusti, jolloin he pääsivät nipin napin yli. Seuraava oli jälleen pysty, jonka he suorittivat hyvällä tyylillä. Miniradan viimeinen este oli kaksoiseste, josta hevonen suoriutui hyvin. Valmennus lopetettiin hyvässä tunnelmassa.
13.4.2014 Päiväkirjamerkintä, Melle
Silmät ristissä kävelin kohti tallia, sillä jälleen oli minun vuoroni tehdä aamutallia Paulan ollessa lomalla. Huhhuh miten väsyttikään ! Mahan pohjassani hieman kipristi, sillä muistin Kerstin varsovan aivan näinä päivinä... Sen laskettuaika oikeastaan oli kohdistettu vasta viikon päähän, joten en uskaltanut odotella sen suurempia varsinkaan tältä päivältä.
Kävelin tallin käytävän lävitse kohti yksityishevostenpuolta hakemaan hevosten aamukauroja rehuvarastolta. Kasasin kymmenet ruoka-astiat suureen kärryyn ja työnsin kärryjä pitkin käytävää samalla jakaen jokaiselle hevoselle aamusapuskansa. Kerstin karsinan kohdalla jouduin raottamaan hieman ovea, sillä Kerstin ''ruokinta luukku'' oli rikkoutunut toissapäivänä kahvan kohdalta, joten en onnistunut kiskomaan luukkua ruoka-astialle auki vaikka miten yritin. Haukotellen avasin tamman oven ja tuona hetkenä heräsin kyllä lopullisesti. Suuni aukeasi apposenammolleen ja melkein pyllähdin maahan istumaan. Kersti oli varsonut ! En ollut uskoa silmiäni pienen ruunikon orivarsan hyppiessä iloisena Kerstin jaloissa, mutta tottahan sen oli pakko olla. Silittelin tammani kiiltävää karvaa ja kehuin sitä upeasta suorituksesta. Heitin Kerstille ruuat kippoon ja jäin hetkeksi ihastelemaan tuota kengurunlailla loikkivaa varsaa.
03.11.2013 Kouluvalmennus, Heidi
Meiju ratsasti jo hienossa lyhyessä ravissa lämmitellessä tammaansa minun tulessa tallin pihaan. Maneesin ovi oli raollaan ja viheltelin kävellessäni sisälle. Kersti pysähtyi kuuntelemaan askeliani ja samalla hirnahti kimeästi. Meiju pyysi tammaansa liikkumaan reippaasti eteen. Pyysin Meijun hakemaan hiukan enemmän hallintaa siirtymisillä ja pysähdyksillä. Kersti rupesi liikkumaan hitaasti ja rennosti koko ajan. Sen takapää rupesi tulemaan siitä huolimatta mukaan. Meiju pyysi tammaa taivuttamaan itseään eteen ja ratsasti tätä hellällä kädellä. "Älä purista polvella vaan anna selkeät avut laukan nostoon voltin jälkeen." Meiju nosti sulavan laukan, mutta tamma olisi mieluusti lähtenyt viemään pitkälle suoralle. Koko maneesi tumisi Meijun kääntäessä tamman nopeasti ympäri.
Kersti ihmetteli hetken ja Meiju nosti uudelleen maneesin ovien lähellä olevalle pääty ympyrälle ja pyysi vain tammaa laukkaamaan. Tehtiin muutamat laukan vaihdot ja sitten pyysin heitä siirtymään raviin. Pyysin Meijua hiukan taivuttamaan tammaa ja tekemään vielä voltteja pelkästään painoa siirtämällä ja jaloilla pyytämällä. Sen jälkeen he rupesivat kävelemään pitkin ohjin ympäri maneesia. Valmennus meni hyvin.
kuvat (c) luvat on
tämä on virtuaalihevonen.